maanantai 28. tammikuuta 2013

Biodieselin valmistus

 
 

Kuvassa on biodieseli laitteisto jossa valmistimme rypsiöljystä biodieseliä. Työn aloitimme pumppaamalla reaktiotankkii 70 litraa rypsiöljyä, jonka jälkeen laitoimme reaktiotankin lämmityksen päälle vuorokaudeksi, lämpötilan asetimme 55´C:n jossa rypsiöljy lämpeni n. 40´C.

Lämmityksen jälkeen kierätimme öljyä pumpulla ja katsoimme lämpötilaa. Lämpötilan mittaus toimii vain sillon kun on kierätys päällä. Kierätystä piti pitään jonkin aikaa päällä, että mittari ehti mitata lämpötilan.







Sitten otimme näytteenottoventtiilistä näytteen ja suoritimme titrauksen. Laittoimme tyhjään testikuppiin 10 ml metanolia, pipetillä 1 ml öljynäytettä ja sekotimme metanolin ja öljyn purskutammalla edestakaisin pipetillä. Tämän jälkeen lisäsimme 4 tippaa indikaattorinestettä ja sekotimme kevyesti jonka jälkee aloimme titraan 0.1 % NaOH:lla. Titrauksen teimme kaksi kertaa jotta saimme tarkan tuloksen. Titrauksen jälkeen katsoimme tuloksen perusteella taulokosta KOH-rakeiden määrän.



Lisäsimme Pre-Mix säiliöön 14 litraa metanolia ja tämän jälkeen kaadoimme punnitut KOH-rakeet samaan säiliöön ja aloimme välittömästi pumpata käsipumpulla. Pumppasimme siihen asti kun rakeet olivat liuenneet metanoliin.

Tämän jälkeen kierätimme tunnin ajan raakaöljyn ja pre-mix- liuoksen. Kierätys toimii automaattisesti ja se pysähtyy myös automaattisesti. Tässä reaktiossa syntyy biodieseliä. Annoimme biodieselin laskeutua tunnin ajan.



Seuraavaksi erotimme glyserolin. Laitoimme pesutankin lämpeneen 45 asteeseen ja myös glyserolitankin lämpeneen 55 asteeseen. Pistimme alipaineen 0.2 - 0.5 bariin. Aukasimme glyserolin siirtoventtiilin osittain ja tarkkailimme nestettä pesutankin alla olevasta läpinäkyvästä putkesta, joka vaihtuu tummasta vaalekasi ja kokonaan läpinäkyväksi. tämän jälkeen erotimme metanolin glyserolista

Erotuksien jälkeen teimme vesipesun. Laitoimme vesiletkun laitteeseen ja kytkimme ohjauspaneelista vesipesun magneettikytkimen päälle. Odotimme jonku minuutin kunnes vesipesutankin pohjassa oleva läpinäkyvä putki täyttyi kirkkaasta vedestä jonka jälkee aukasimme varovasti tarkastusputki venttiilin. Siirsimme kierätyspumpulla reaktiotankissa olevan biodieselin pesutankkiin. Vesipesu piti automaattisesti sammua, mutta siinä oli ongelmia ja jouduimme sen sammuttaan manuaalisesti. Annoimen seoksen seistä noin 2 tuntia, jonka jälkeen laskimme vedenpoistoventtiilin kautta vettä kanaliin, ensimmäisen pesun jälkeen pH oli 8. Teimme sitten mikrokulpa pesun jonka jälkeen veden pH oli 7.

Tämän jälkeen tyhjensimme glyserolin keräystankista ohjeen mukaan.
Siirsimme biodieselin pesutankista suodattimen läpi kanisteriin.



Valmiista biodieselista otimme 10 ml ja 90 ml metanolia jotka laitoimme 100 ml erotussuppiloon. Sekoitimme seosta ylösalasin jonka jälkeen annoimme sen seistä noin puoli tuntia. Jonka aikana erotussuppilon pohjalle muodostuu reakoimatonta rypsiöljyä. Reakoimaton rypsiöljy valutettiin mittalasiin. Mittalasista otimme tuloksen ja laskimme kaavalla biodieselin esteripitoisuuden. Saimme 96 %. Tämän jälkeen päätimme kokeilla sitä aggregaatissa, joka toimi hyvin.


torstai 24. tammikuuta 2013

Leijutus

Teoriaa leijutuksesta:

Tässä vähän leijutuksesta eli leijutuksella (fluidisaatio) tarkoitetaan tilaa, jossa kiintoainerakeet käyttäytyvät kaasu- tai nestevirrassa kiehuvan nesteen tavoin. Rakeiden leijutus saadaan aikaan johtamalla kaasu- tai nestevirta rakeiden alapuolelta niiden muodostamaan kerroksen läpi. Paine aiheuttaa ylöspäin suuntautuvan voiman. Virtauksen kasvaessa riittävän suureksi paine riittää kannattamaan raekerroksen painon. Leijutustilassa rakeet liikkuvat esteettä kaikkiin suuntiin ja samalla niiden muodostaman kerroksen pinta-ala kasvaa. Leijutustilassa aineen-ja lämmönsiirto rakeiden ja kaasun tai nesteen välillä on huomattavasti suurempi verrattuna ei-leijutustilaan eli kiinteään kerrokseen.

Työsuoritus:





Materiaali tiheyden saimme kun lisäsimme 100ml:n mittalasiin denaturoitua alkoholia noin 50 ml. Sitten punnitsimme 50 g kiintoaine rakeita ja lisäsimme mittalasiin. Luimme tilavuuden asteikolta.
Määritimme kiintoaineen keskimääräinen raekoko. Punnitsimme loput rakeista, jotta saimme saimme leijutuksessa käytettävien rakeiden massan.


Leijutus torniin laitoimme kiintoaine rakeet ja mittasimme raepatjan paksuuden. Laitteessa ei saa olla vettä.


Leijutus torniin lisäsimme mäntysuopaliosta, jonka tarkoituksena on saadaa alhaisempi pintajännitys täyttövaiheessa ja vältytään liian suurelta määrältä koetta häiritseviä ilmakuplia.



Täytimme leijutustornin hitaasti vedellä ja annoimme veden valua tornin läpi kunnes sumeana erottuva mäntysuopa on poistunut.



Videossa näkyy että leijutus onnistui.

Työohjeet ja tulokset löytyy täältä.

Lähteet:
Juhani Pihkala Prosessitekniikka Prosessiteollisuuden yksikkö- ja tuotantoprosessit (24.1.2013)