Kynttilän valmistus

Teoriaa kynttilästä:

 Nykyään kynttilän valmistuksessa käytetty vaha on yleisimmin parafiinia tai steariinia. Parafiini on öljynjalostuksen sivutuote. Puhdas parafiini on hyväksytty käytettäväksi myös elintarvikkeiden ja lääkkeiden lisäaineena. Steariinia on aiemmin valmistettu eläinrasvoista, mutta nykyään sen valmistuksessa käytetään yleensä palmuöljyä. Kynttilöitä tehdään myös mehiläisvahasta sekä soijasta ja muista kasviöljyistä valmistetusta vahasta. Geelikynttilät on tehty parafiinin ja muovin seoksesta.

Työvaihe kuvin ja sanoin:

Aivan ensimmäsenä mittasimme dekkalasilla parafiinia 50ml ja steariinia 100ml, jonka jälkeen valmistelimme muotin.

Tässä kuva muotista ja vesihauteessa olevasta parafiinista ja steariinista. Vuorasimme muotin foliolla jotta kynttilä olisi helpompi saada irti.



Seuraavaksi kun parafiini ja steariini ovat sulaneen ja mudostaneet läpinäkyvän liuoksen niin se kaadetaan muottiin



Annoimme kynttilän jäähtyä jotta se tiivistyisi sydänlangan ympärille. Sitten irromimme kynttilän muotista.



Kun irrotimme kynttilän niin huomasimme että folionpohjassa syndänlankaa varten ollut reikä oli hiukan liian iso niin folio jäi kynttilän sisälle.

Pääasia on kuitenkin se että kynttilä palaa.


Linkin työohjeeseen löydät täältä.

Viitteet ja lainaukset : http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynttil%C3%A4  (pvm:18.12.2012 klo 9:00).

Saippuan valmistus

Ennen kuin menemme itse työ osuuteen niin katsellaan että mitä saippua on.

Saippua on kemialliselta koostumukseltaan rasvahappojen natriumsuola, jota tehdään rasvoista tai öljyistä keittämällä niitä emästen (kuten natriumhydroksidin) kanssa 80–100 °C:n lämpötilassa. Vanhoina aikoina tarvittavana emäksenä käytettiin potaskaa, jota saatiin tuhkaamalla lehtipuita (Suomessa koivua) tai esimerkiksi saniaisten lehtiä.

Ja nyt itse työhön.

Aloitimme työn punnitsemalla rasvat ja öljyt samaan dekkaan ja tekemällä NaOH liuoksen. Tämän jälkeen kun rasvat ovat sulaneet niin jäähdytelimme rasvaseoksen 48 asteeseen. NaOH liuosta tehdessä siitä vapautuu lämpöä niin jouduimme myöskin jäähdyttämään NaOH liuosta noin 48 asteeseen.

Alla olevissa kuvissä on sulatetut rasvat ja NaOH liuossa.

 

Kun molempien nesteiden lämpötila on lähellä toisiaan niin ne sekoitetaan keskenään.

Tässä kuvass näykyy jo rasvojen ja natriumhydroksidin reagointi.



Sekoittelimme tulevaa saippuaa noin 20min ja tulimme siihen lopputulokseen että annoimme saippuan jähmettyä ulkona yön yli ja seuraavassa kuvass on lopputulos.



Johtopäätöksenä voi päätellä että kyllähän siitä saippuaa tuli. Miten tämä kaikki saatiin aikaan sen löydät täältä.
https://docs.google.com/document/d/18K0NtCzqPPrn3h_y8GcGcqKSbUCYEmnYijPX1ngZEUA/edit

Lähteet : http://fi.wikipedia.org/wiki/Saippua pvm:14.12.2012 klo:11:04

Venttiilin ominaiskäyrän selvittäminen

Tätä venttiili tyyppiä käytimme tässä työssä.

Teoriaa istukkaventtiilistä.

(Kuvassa istukkaventtiilin rakenne).
 




Pesä tehdään usein valuraudasta tai valuteräksestä ja tulppa sekä istukkarengas haponkestävästä teräksestä. Materiaalin valintaan vaikuttavat prosessin lämpötila ja paine.

Kuluvat osat voidaan myös valmistaa kemiallisesti tai mekaanisesti kestävämmästä materiaalista tai päällystää sellaisella.

Liitäntäkooltaan liian suuri venttiili voidaan varustaa myös pienemmillä sisäkaluilla, jolloin sen säätöominaisuudet ovat pienillä virtauksilla paremmat ja venttiilikokoa voidaan tarvittaessa suurentaa vain sisäkalut vaihtamalla.

Istukkaventtiilin toimisuunta on suora, kun sisäänpäin menevä kara sulkee venttiilin. Venttiilin toimisuunta voidaan vaihtaa uudelleen kokoamalla.

Nyt kun tiedämme jotain istukkaventtiilin rakenteesta ja valmistus materiaaleista niin käydään läpi ominaskäyrän selvittäminen läpi.

 Eli tässä on kuva simenssin prosessinäytöstä. Tehtävänä oli tutkia miten venttiilin ohjauksen muutos vaikuttaa suhteessa virtauksen määrään. Eli kun muutimme ohjausta säätöpiiristä (LICZA-2214) aina viidenprosentin välein sataanprosenttiin asti ja samalla otimme virtauksen muutoksen ylös niin saame aikaan tääläisen käppyrän.



Tässä kuvaajassa on esitetty istukkaventtiilin ominaiskäyrä, joka kertoo meille missä suhteessa venttiilin ohjauksen suurentaminen vaikuttaa virtauksen muutokseen.

tarkemman työ ohjeen löydät täältä:
https://docs.google.com/document/d/1TKV98z89ky_15SSqECcfRyuE63lCRakxaflY5_F_Gz4/edit

lähteet:
(knowpulp-säätöventtiilit-istukkaventtiili 10.12.2012).

Tärkkelyspitoisuuden määrittäminen perunasta

Pesimme ja punnitsimme noin 0.5 kg perunoita.





Tämän jälkeen raastoimme perunat isoon muovidekkaan ja lisäsimme kaksi litraa vettä.






Sitten kaadoimme suodosveden harson ja siivilän lävitse.



Tämän tehtyämme annoimme suodos veden seisahtua noin tunnin ajan että tärkkelys painuu sangon pohjalle. Imettyämme venden pois sangosta niin siirsimme tärkkelyksen dekkaan ja laitoimme dekan lämpökaappiin kuivumaan.

Tässä on lopputulos.



Laskukaava ja tulokset.

tärkkelyksenpaino/perunoidenpaino*100

62.5/518.8*100 = 12.04703 %

Linkki työohjeeseen löytyy tästä.
https://docs.google.com/document/d/16a_CtDqGN9oFtrh4aUCNGNPfglhyqlRqmMPc6wQIVzE/edit