Teoriaa istukkaventtiilistä.
(Kuvassa istukkaventtiilin rakenne).
Pesä tehdään usein valuraudasta tai valuteräksestä ja tulppa sekä istukkarengas haponkestävästä teräksestä. Materiaalin valintaan vaikuttavat prosessin lämpötila ja paine.
Kuluvat osat voidaan myös valmistaa kemiallisesti tai mekaanisesti kestävämmästä materiaalista tai päällystää sellaisella.
Liitäntäkooltaan liian suuri venttiili voidaan varustaa myös pienemmillä sisäkaluilla, jolloin sen säätöominaisuudet ovat pienillä virtauksilla paremmat ja venttiilikokoa voidaan tarvittaessa suurentaa vain sisäkalut vaihtamalla.
Istukkaventtiilin toimisuunta on suora, kun sisäänpäin menevä kara sulkee venttiilin. Venttiilin toimisuunta voidaan vaihtaa uudelleen kokoamalla.
Nyt kun tiedämme jotain istukkaventtiilin rakenteesta ja valmistus materiaaleista niin käydään läpi ominaskäyrän selvittäminen läpi.
Eli tässä on kuva simenssin prosessinäytöstä. Tehtävänä oli tutkia miten venttiilin ohjauksen muutos vaikuttaa suhteessa virtauksen määrään. Eli kun muutimme ohjausta säätöpiiristä (LICZA-2214) aina viidenprosentin välein sataanprosenttiin asti ja samalla otimme virtauksen muutoksen ylös niin saame aikaan tääläisen käppyrän.
Tässä kuvaajassa on esitetty istukkaventtiilin ominaiskäyrä, joka kertoo meille missä suhteessa venttiilin ohjauksen suurentaminen vaikuttaa virtauksen muutokseen.
tarkemman työ ohjeen löydät täältä:
https://docs.google.com/document/d/1TKV98z89ky_15SSqECcfRyuE63lCRakxaflY5_F_Gz4/edit
lähteet:
(knowpulp-säätöventtiilit-istukkaventtiili 10.12.2012).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti